1. lukupiiri: Suunnittelijan roolit
Updated: 5 days ago
Puheenjohtaja: Pinja 4.10.2021 Mills, C.W. 1958.The Man in the Middle. Julkaistu teoksessa Summers, John H. (toim.) (2008). The Politics of Truth. Selected Writings of C. Wright Mills. Oxford University Press. Boekraad, Hugues. 1997. The Man in the middle, julkaistu alunperin vuonna 1958, on yhdysvaltalaisen sosiologin Charles Wright Millssin valittuja kirjoituksia. C. Wright Mills on jäänyt historiaan nettilähteiden mukaan tittelillä ”puoliksi provokaattori, puoliksi sosiologi” ja häntä on myös kuvailtu ”radikaalin suorapuheisena julkisena intellektuellinä, joka opettaa sosiologiaa Columbian yliopistossa” sekä ”moottoripyöräilevänä anrkistina Texasista.” Tekstin lukeminen oli varsinkin alkupuolella melko hankalasti ymmärrettävää. Hankaluus saattaa hyvin juurtaa juurensa lukihäiriöstäni, mutta kaipasin tekstille parempaa alustusta, jonka esimerkiksi kirjan takakansi tai artikkelin leipäteksti voisi tarjota. Jos lukisin tekstiä 1900 luvun puolessavälissä, jolloin tekstit ovat kirjoitettu, uskoisin pystyväni saamaan tekstistä paremman otteen heti alkuun. Sen sijaan olen Euroopassa vuosituhannen vaihteessa syntynyt nuorinainen, joka yrittää henkisesti kulkea ajassa noin 60 vuotta taaksepäin Amerikkaan, miesten hallitsemaan maailmaan, jotta osaisin sisäistää tekstiä sille tarkoitetutta tavalla. En ollut onneksi aivan täysin eksyksissä, sillä joitain pointteja pystyi heijastamaan myös nykypäivään, ehkä jopa suuremmassa mittakaavassa kuin tekstissä on ajateltu. C. Wright Millssin suorapuheisesta tekstistä esimerkkinä tämä suora lainaus: ”To understand the case of America today, one must understand the economic trends and the selling mechanics of a capitalist world in which the mass production and the mass sale of goods has become The Fetish of human life, the pivot both of work and of leisure” Virkettä voi tietenkin tulkita hieman eri valossa nyt kuin kuusikymmentä vuotta sitten, mutta idea välittyy. Ajatus tästä on kumminkin paljon laajemmin tiedossa kuin aikaisemmin. Graafista suunnittelua kritisoidaan edelleen sieluttomaksi niin graafisen suunnittelun piireissä kuin sen ulkopuolellakin. Missä menee taiteen ja kaupallisen manipuloinnin raja vai tuleeko graafinen suunnittelija lokeroida aivan omaan kategoriaansa taitelijana? C. Wright Millssin teksitssä oli mukana lisää jyrkkiä ideoita graafiesesta suunnittelijasta ja haluaisin keskustella lukupiirissä myös tästä, erityisesti nykypäivän ajatuksena: “He plans the appearance of things and their often fraudulent packaging. He lays out the interiors and decorates the exteriors of corporate businesses as monuments to advertising. And then, along with his colleagues, he takes the history of commercial fraud one step further. With him, advertising is not one specialized activity, however central; with his capitalist advent, the arts and skills and crafts of the cultural apparatus itself become not only adjuncts of advertising but in due course themselves advertisements. He designs the product itself as if it were an advertisement, for his aim and his task – acknowledged by the more forthright – is less to make better products than to make products sell better. By brand and trademark, by slogan and package, by color and form, he gives the commodity a fictitious individuality, turning a little lanolin and water into an emulsified way to become erotically blessed; concealing the weight and quality of what is for sale; confusing the consumer’s choice and banalizing her sensibilities.”
Miten tulkitset termit ”commercial hack” tai “a commercial star” nykypäivän graafisena suunnittelijana, erityisesti kun lähes jokaisella on mahdollisuus menestyä itsenäisesti sosiaalisen median kautta?
Scotford Martha, 1994. Messy History vs. Neat History: Toward an Expanded View on Women in Graphic Design. Julkaisussa Visible Language 28:4, s.368–388. Rhode Island School of Design
Pienenä sivukommenttina ihan alkuun: teksti itsessään pysyi mielestäni aika tasapaksuna alusta loppuun, joten sitä oli välillä vaikea jaksaa seurata. Historiallinen ja tutkimuksellinen teksti on itselleni aina hieman hankalaa luettavaa, vaikka aihe olisikin mielenkiintoista. Ehkä lukemista ei kannattaisi aloittaa pitkän tauon jälkeen kahdella historiallisilla, provokatiivisilla ja informatiivisilla teksteillä. Oliko tekstejä muiden mielestä helppoa vai vaikeaa seurata?
Aloitinkin tämän lukemisen heti The Man in the middle teksin lukemisen jälkeen ja olin jo ensimmäisen sivun luettua huomattavasti investoituneempin tekstin lukemiseen. Teksteissä on suuri kontrasti keskenään. Messy History vs. Neat History on naisen kirjoittamaa modernimpaa historiallista tekstiä ja tutkimusta, kun taas Man in the middle oli sen ajan miehen spekulointia miehen työstä miehen maailmassa. Oma tulkintani saattaa toki olla hieman dramaattinen. Molemmat tekstit pohtivat graafisen suunnittelun ongelmakohtia mutta täysin eri skaalassa. Haluaisinkin lukupiirissä keskustella tekstien kontrasteista ja siitä miten jokainen itse koki sen.
Martha Scotford, erikoistunut design historiaan, erityisesti feministiseen teoriaan, kertoo tekstissään siitä mikä naisen rooli on ollut tai on voinut olla aikoinaan. Tätä on yllättävän vaikea tutkia, sillä naisen työtä ei olla dokumentoitu samalla tavalla kuin miesten tai joissain tapauksissa kaikki kunnia on siirretty miehen nimelle. Minulla ei ole varsinaiseen tekstiin mitään lisättävää, mutta lähdin sen pohjalta lähinnä miettimään miten muutos graafisen suunnittelun työympäristössä tulee näkymään tulevaisuudessa. Vasta hetki sitten miehet valtasivat graafisen suunnittelun kentät enemmistöllään, mutta oma hyvin lyhyt kokemukseni alalla on ollut täysin päinvastainen. Digitalisoinnin myötä tasa-arvoisuuden eteen on tapahtunut suuria muutoksia nopeaan tahtiin ja loppua ei ole näkyvissä.
Meidänkin vuosikurssilla on jo selkeä naisvalta joka tulee muovaamaan tulevaisuuden ympäristöä. Vaikka oma kokemukseni on tämä, olemme edelleen jonkinlaisessa muunnosvaiheessa. Vaikka uraa opiskelee nykyään enemmistönä naiset, puuttuu alalta suuri määrä muita vähemmistöjä. Tämä voisi ollakin taas kiinnostava keskustelun aihe lukupiirissä: Miltä alallamme näyttää juuri nyt verrattuna alan ensimmäisiin vuosikymmeniin ja millaista graafisen suunnittelun työ voisi olla tulevaisuudessa? Miksi alaa lähtee opiskelemaan tietynlaiset ihmiset ja miten saisimme lisää erilaisuutta ja sen tuomaa rikkautta kentälle?
Tuleeko lukupiirisssä mieleen vielä muita keskustelun aiheita tai kysymyksiä?
Lukupiirin tapaaminen: 12.10.2021
Artemi, Pinja; Evi ja Roosis
Kirjuri: Evi
Tapoimme ryhmämme kanssa 12.10 Väreen Cafetoria kahvilassa.
Teksti oli aika vaikea lukea. Pitänyt lukea montaa kertaa uudestaan että saisimme jotain selvää. Erityisesti ensimmäinen teksti oli haastava, toinen oli kiinnostavampi. Mutta toisaalta oli hyvää kehittää englannin kieltä.
Ensimmäistä tekstiä oli monille jotenkin outoa lukea. Nykyaikana maailman näkökulmat ovat erilaiset kun 60 luvulla. Ärsytti niin isot rajoitteet miesten ja naisten välillä. Koko ajan toistui tekstissä ”man” eikä esim. ”designer”. Toisaalta oli kiva lukea miten tutkittiin naisten roolia ennen. Poimimme myös uusia termejä. Commercial hack – ei saa ite päätä. Tämä kuulostaa tavalliselta graafikon työltä. Commercial star – käynyt tuuri, oma. Jossain tuli sanontaa: ”Star our nobady”- Miksi se on huonoa jos et ole “star”? Ei ole mitään huonoa tehdä firmoissa tavallisia töitä ja muutenkin monille se sopisi paremmin.
Toinen teksti oli helpompaa lukea. Ei ollut kovin paljon uutta. Toistui sama asia. Naisen toisen asenne miesten verrattuna mutta lopuksi jäi vähän mieleen. Kun luimme tekstin molemmat menivät putkeen ja koko ajan odotimme jotain, mutta oli paljon vettä. Luimme myös että graafinen työ on likainen työ ja se jotenkin nauratti ja otti sydämestä.
Siksi olemme keskustelleet taiden ja graafinen suunnittelun erosta. Graafikolla on enemmän rajoja ja hän ajattelee enemmän tilaajasta ja visuaalisesti ymmärrettävästä tuloksesta. Jos olet kuuluisa taiteilija niin voit myös laittaa itselle rajoja, mutta silti se on vapaammin työ. Taide on enemmän oma itseään näyttämista ja tunteista. Jokainen voi tulkita sitä omalla tavalla. Mutta suunnittelun rooli on tarkasti näyttää idean. Huomasimme myös että meitä kaikkia peloteltiin että älä mee taide linjalle. Taide vaikuttaa jolta epävarmalta ja sitä assossioitaan enemmän hobbyn kanssa. Erityisesti vanhempi ihmiset. Ja se on oikeastaan ymmärrettävä koska heidän aikana taide alaan ei suhtautiin kovin vakavasti ja myös graafinen suunnittelun työ vasta alkoi syntymään. Vanhempien koulutus tausta vaikuttaa meihin myös ja hyvää ymmärtää näitä asioita eikä ottaa niitä liian vakavasti ja mennä nykyajan mukaan tulevaisuuteen.
Mietimme myös meidän alaa juuri nyt verrattuna mennesyyteen ja millaista siitä tulee tulevaisuudessa. Koneet tekevät varmasti tulevaisuudessa paljon. Niitä aloitetaan jo nykyään käyttää paljon. Esim Nutella teki viime vuonna 7 milj ainutlaatuista pakkausta tekoälyn avulla. Se on hyödyllistä siinä mielessä että melkein kukaan ihmisistä pystyy pienessä ajassa keksiä niin paljon ainutlaatuista suunnittelua samassa tyylissä. Mutta toisaalta luovutta on vaikeaa korvaa koneella. Mietimme myös että tuntuu siltä et ei tulee ongelmia naisen aseman kanssa tulevaisuudessa. Voimme tehdä mitä vaan ja tulee tasa arvo ja enemmän vapautta. Pohjoismaissa aika hyvä tilanne on jo nykyään. Mutta mistä tuli se naisten huono asenne? Koska antiikin Kreikassa naisilla ja vähemmistöllä oli aika hyvä asenne. Monta riippu myös kulttuurista. Yhteisö, ei yksi ihminen voi vaikuttaa.
Graafisen suunnittelun ala voi olla jossain vaikea. Se ei ole rahalisesti kattava, vähemmistöllä voi olla vaikeaa jossain tilanteissa. Nykyään myös opiskelua ei arvostetaan ja voi opiskella 30 asti. On myös paljon ihmisiä jotka miettivät että koulutus ei ole tärkeää ja pystyvät oppimaat kaiken yksin, mitä voi tuoda vaikeuksia. Suunnitteluun vaikuttaa myös kulttuuri ja maa jolle teet sitä, ja teidän näkökulmat voi olla erilaiset. Mutta silti tuntuu että tämä työ on kiinnostava, mielenkiintoinen ja monipuolinen. On paljon erilaisia trendikkäitä tyyliä ja samalla voi olla omaperäinen. Tulevaisuus myös vaikuttaa hyvältä. Meille tulee helpompaa koska me tiedämme jo ja osaamme käyttää koneita.
12.10.2021